perjantai 9. lokakuuta 2015

Maailman eteläisin telakka

Manta hilattiin hissukseen kuivalle maalle eilen torstaina. Hanski totesi, ettei koskaan ole matkustanut yhtä hitaasti: 50 metrin matka kesti reilut kaksi tuntia. Vetokelkassa on moninkertainen köysivälitys ja siksi hidas vauhti, mikä on ihan hyvä. Tälläkin etanamatelulla tuli muutama nykäisy ja heiluttiin jonkin verran.
Vatkaustyyppinen heiluminen jatkui kuivalla maalla, sillä eilisestä saakka on tuullut 15 m/s, puuskissa 18 m/s. Manta lepää kölillään, tuettuna sivulta köysillä, jotka päästävät veneen tutisemaan tuulessa.

Nostokorvat ja -liinat käytössä. Hitaasti kohti kuivaa maata.

Maailman eteläisimmän telakan maisema.
Pohja oli puhdas levästä, mutta meriveden täyttämiä maalikuplia oli aika paljon – samoin kuin edellisellä nostokerralla Barloventossa tammikuussa 2014. Kuplien aiheuttaja on edelleen mysteeri. Niiden alta paljastui hiekkapuhalluspintainen puhdas teräs. Tällä kertaa paikkamaalaamme pohjamaalilla nämä kohdat, mutta jossain vaiheessa pohja on ilmeisesti hiekkapuhallettava. Sinkit olivat kohtalaisessa kunnossa, kaksi yhdeksästä on uusittava (lisäys myöhemmin: päädyimme poistamaan sinkkejä, katso päivitys 15.10.).
 
Miksi maali kuplii? Sininen ja punainen ovat kumpikin antifouling-maalia,
sininen maalattu Sindbadissa 2011, punainen Tromssassa 2013.
Hanski irrotti potkurin ja akselin kumilaakerin, tuon koko nosto-operaation perimmäisen syyn. Sukeltaja vaihtoi laakerin helmikuussa Deseadossa (katso blogipäivitys).
Laakeri kutistui, kun se prässättiin paikoilleen, mikä puolestaan aiheutti kumin palamisen ja vesiurien tukkeutumisen. Hanski avasi vesiurat ja ne olivat edelleen olemassa, mutta kumi oli irti holkin kummastakin päästä. Vaihto on tarpeen.Tällä hetkellä uusi laakeri ja pidike ovat paikallisessa pajassa. Huomenna nähdään, miten tällä kertaa käy.

Akselin kumilaakeri.
Kun ryhdyimme laakerin vaihtoon Deseadossa, emme tienneet että Ushuaiassa on mahdollisuus saada vene telakalle. Tosin pian AFASyN ei ole enää maailman eteläisin telakka, sillä Puerto Williamsiin uudessa satamassa odottaa tuliterä 35 tonnin lukkinosturi. Tulevaisuus näyttää koska, miten ja millä hinnalla se alkaa nostaa matkaveneitä.

AFASyN – Asociación Civil Fueguina de Actividades Subacuáticas y Náuticas – tuo mieleen kotiseura Sindbadin, vaikka paikalliset veneet ovat paljon pienempiä ja laitureitakin on vain yksi. Mutta täällä saa korjata ja kunnostaa, ihmiset tarjoavat apua. AFASyN ei ole pelkkä veneilykerho, vaan täällä harrastetaan myös sukellusta, melomista ja purjelautailua. Kerholla on kolme työntekijää, kaksi telakalla ja yksi toimistossa. Vielä vuosi sitten toimistossa olisi saanut suomenkielistä palvelua, sillä siellä työskenteli lapsena Suomesta Argentiinaan muuttanut Kati Pohjola. Kati on ollut hyvä kontakti ja apu, vaikka työpaikka onkin nyt muualla.

AFASyN:in laituri on tyhjä sesongin ulkopuolella, vaikka
hinnoittelussa sesonki alkoi lokakuun alussa. Laituripaikka maksaa nyt meille
10 euroa, kun se syyskuussa oli 5 euroa.
Suurin osa veneistä on poijussa, se on täällä turvallisempi kuin laituripaikka.
Nostopäivänä tuuli puuskaili 18 m/s.



10 kommenttia:

  1. "Kuplien aiheuttaja on edelleen mysteeri" .... sähkövuoto? Liikaa sinkkejä?

    VastaaPoista
  2. Sähkövuotoa on epäilty. Miten sinkkien määrä vaikuttaisi, osaatko kertoa lisää?

    VastaaPoista
  3. Soveltuukohan tuo sininen maali suoraan hiekkapuhalletulle teräspinnalle vai olisiko välissä pitänyt olla tasoitteena ja kiinnikkeenä tuo lujitemuoviveneistä tuttu primeri?

    VastaaPoista
  4. Antifoulingmaalin alla on toki primeri, kolme kerrosta Normastic 405:ta. Ensimmäinen ruiskumaalattiin heti puhalluksen jälkeen. Teräs alkaa puhtaana välittömästi reagoida eli ruostua, ensimmäinen kerros on syytä maalata heti. Myös hiekkapuhallusaste/karkeus vaikuttaa maalin pysyvyyteen. "Hiekka" on nykyään alumiinisilikaattia. Olemme hiekkapuhaltaneet ja maalanneet teräsveneen kolme - vai oliko se peräti neljä kertaa. Kirjoitin aiheesta (teräsveneen maalaus) Vene-lehteen jutunkin, vuotta en muista, löytyy varmaan lehden nettiarkistosta.

    VastaaPoista
  5. Olihan maasähköjärjestelmässä suojaerotusmuuntaja (galvaaninen erotus)?

    VastaaPoista
  6. Meillä Iiriksessä on sama ilmiö, pohjassa on kuplia. Kirjallisuuden mukaan kyseessä on liiallinen sinkkien määrä paljaana olevaan peltiin nähden. Voi siis miettiä onko sinkkiä liikaa vai pohja liian hyvässä kunnossa. Koska meillä on rungossa vain kaksi sinkkiä en halua ottaa toista pois. Kuplat johtuvat anodien liiasta jännitteestä ja aiheuttavat emäksisyyttä, mikä sitten tekee vetykuplia maalin alle. Epoxi tietenkin lohkeaa mokomasta ja vety korvautuu merivedellä. Mutta runko ei siis edelleenkään ruostu, mikä on tärkeintä!

    VastaaPoista
  7. http://www.mz.teknos.com/marketingzone/getitem.asp?id={86EF64EA-D385-4EB5-915B-51F5EB64B417}

    Sivu 62:

    ONGELMA
    Rakkuloituminen (blistering) (blåsbildning)
    -vanhassa maalikalvossa

    MAHDOLLISET SYYT
    Sopimaton ohenne.
    Kosteat olosuhteet.
    Liian paksu tai ohut maalaus.
    Kosteus päässyt maalikalvon
    alle. Aliruostuminen.
    Katodisuojauksen aiheuttama kupliminen.
    Epäpuhdas alusta.

    SEURAUS
    Maalikalvon irtoaminen alustasta pyöreinä kuplina

    ONGELMAN VÄLTTÄMINEN
    Maalataan vain hyvissä olosuhteissa.
    Pinnan puhdistus tulee suorittaa hyvin.
    Käytettävä ko. rasituksia hyvin kestäviä maaleja.
    Katodisuojauksen yhteydessä käytettävä kyseistä suojausta kestäviä maaleja.

    VastaaPoista
  8. Timo, tuo perustelu sinkkien liian suuresta määrästä on hyvä. Meillä on 9x2kg joka on paljon, taidan ottaa osan pois. Mutta miksi teillä on kuplia jos on ainoastaan 2 sinkkiä?

    Meillä on mastervoltin suojaerotusmuuntaja enkä ole havainnut mitään hyötyä siitä. Laitteen pitäisi suojata myös veneen sisäistä sähköverkkoa esim. salamaniskuilta. Saimme kerran huonoa sähköä ja koko vekotin hajosi, se on aika kallis sulakkeeksi.

    VastaaPoista
  9. Saimme sähköpostiin sindbadilaisen kaverimme pohdintaa aiheesta:

    Tuommoinen aika mielenkiintoinen dokumentti aiheesta löytyi netistä.
    http://www.boatdesign.net/forums/attachments/metal-boat-building/4679d1133258488-anodes-galvanics.doc

    Otsikon overprotection (ylisuojaus) alta:

    "By applying too high a protective current the paint may peel or blister due to the production of hydrogen gas on the cathode (hull), this will happen in the areas of thinner, damaged or pin-holed paint and is due to too large a surface area of anode material providing too high a current.

    The resultant patches of bare steel will not corrode while the anodes continue to function but the local anode will dissipate faster and the hull will definitely corrode once the anode has expired."

    Eli sinkit ovat todennäköinen syy.

    Tuli myös tarkennus suojaerotusmuuntajaan ja galvaaniseen erottimeen:

    1. galvaaninen erotin (galvanic isolator) estää tasavirran kulkemisen maasähköjen suojamaajohtimessa.
    2. suojaerotusmuuntaja (isolation transformer) eristää koko rannanpuolen maasähkön veneen 230-sähköistä. Tämä suojaa myös uimareita sähköiskuilta, jos maasähkösysteemiin tulee vika.

    Jos syöpymisvaara maasähkömaadoituksen kautta huolettaa, galvaaninen erotin on siihen halpa ratkaisu. Suojaerotusmuuntaja on iso ja kallis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eli tuo "galvaaninen erotin" on käytännössä kondensaattori, joka päästää hieman vaihto(vuoto)virtaa läpi, mutta ei veneen, anodien ja maasähköverkon "maan" välistä tasavirtaa.

      Suojaerotusmuuntajan hyöty muuten kuin sähköiskuilta suojaamassa riippuu paljon siitä, miten veneen sähköjärjestelmän maadoitukset on tehty.
      Suojaerotusmuuntaja ei pysty suojaamaan isommalta salamaniskulta, jännitepiikit ovat niin isoja ettei eristyskyky riitä. Tuo hajoaminen ihmetyttää, olisikohan maasähköverkossa ollut ns. nolla-vika, jolloin vaihejännnite voi nousta jopa 400 volttiin riippuen verkon kuormasta.

      Poista