"Etelämantereen ympäristönsuojelusta annetun lain (28/1998) 5 §:ään ja 18 §:ään viitaten anomme lupaa purjehtia 60. eteläisen leveyspiirin eteläpuolelle."
Näillä sanoilla alkaa kolmisivuinen anomuksemme, jonka jätimme Lapin Ely-keskukselle elokuussa. Jokainen Antarktikselle menevä alus ja retkikunta tarvitsee kansallisen viranomaisen luvan. Merenkulussa se on tarkasti ottaen veneen lippumaan viranomainen. Suomessa lupaviranomainen on Lapin Ely-keskus Rovaniemellä. Saimme vastuuvirkamieheltä hyvät neuvot hakemuksen laatimiseen ja erittäin ystävällistä palvelua.
Olimme ensimmäinen suomalainen alus, joka haki lupaa, joten asia oli uusi viranomaisillekin. Aiemmat luvanhakijat ovat olleet kiipeilijöitä, hiihtäjiä ja tutkijoita. Kaikki retkikunnat tutkimuksesta turismiin ovat samalla viivalla.
Anomuksen käsittely kesti neljä kuukautta, mtä voi pitää nopeana. Joissakin maissa prosessi voi viedä vuoden. Kun anomus on jätetty, se asetetaan julkisesti nähtäville 90 päivän ajaksi. Sen jälkeen viranomainen tekee päätöksen, minkä jälkeen on vielä 30 päivän valitusoikeus.
Lupavaatimus perustuu vuonna 1959 solmitun Etelämannersopimuksen ympäristönsuojelupöytäkirjaan, joka allekirjoitettiin Madridissa vuonna 1991. Ympäristönsuojelupöytäkirja määrittelee Etelämantereen rauhalle ja tieteelle omistetuksi luonnonsuojelualueeksi. Kaikelta toiminnalta vaaditaan ympäristövaikutusarvio. Suomi liittyi Etelämannersopimukseen vuonna 1984. Lisätietoa sopimuksista löytyy Ilmatieteen laitoksen sivulta.
Etelämantereen ainutlaatuinen ympäristö on hyvin haavoittuva. Kylmä säilöö eloperäisen aineen tehokkaasti, maatuminen on olematonta. Sen vuoksi 60. leveyspiirin eteläpuolella ei saa heittää eloperäisiäkään jätteitä mereen (tai maihin), roskista nyt puhumattakaan. Ruokajäte voi levittää tauteja.
Toinen vakava uhka ovat vieraslajit. Vaatteet ja jalkineet on puhdistettava ennen maihin menoa.
Alle 10 hengen alus saa laskea käymäläjätteen mereen, mutta septiä käyttämällä pystymme valitsemaan paikan, jossa siitä on mahdollisimman vähän haittaa. Eläimiä ei saa häiritä, ja mm. kauko-ohjattavan kameralennokin käyttö kiellettiin tänä vuonna. Ystävämme Lassen poika Kalle ehti kuvata upean videon ennen kieltoa.
Ympäristövaikutuksen lisäksi keskeistä on turvallisuus. Hakemukseemme sisältyy toimintasuunnitelmat sairastumisen, loukkaantumisen, haverin ja evakuoinnin varalle. Meiltä vaadittiin vakuutukset ympäristöonnettomuuden sekä etsintä- ja pelastustoiminnan (SAR) varalta.
Lupa on kuusisivuinen ja suomenkielinen. Vielä emme tiedä, kuka sen haluaa nähdä. Mutta kun täällä Tulimaassa purjehtijoille kertoo aikomuksesta seilata Etelämantereelle, on yksi ensimmäisiä kysymyksiä "Onko teillä lupa?"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti