Ankkuriongelmia ja upeita maisemia

Olemme matkan viimeisessä satamassa, ukrainalaisella Vernadskyn asemalla (65° 15' S 064° 15' W). Eilinen päivä oli taas upea, tyyni ja aurinkoinen huolimatta siitä, että päällä on matalapaine. Ajoimme jäävuorien hautausmaaksi kutsutun alueen läpi sisään Le Mairen salmeen, joka on korkeiden seinämien reunustama kapea reitti. Kun salmi avautui suojaiseksi lahdeksi, osa porukkaa meni melomaan. Me muut nautimme upeista maisemista ja kiikaroimme jäälautoilla köllötteleviä hylkeitä. Aika ajoin kuului kuin ukkosen pamaus: jäätiköt liikkuivat.

Le Mairen eteläpuolella. Toinen kajakki on musta piste oikealla.

Iltapäivällä ankkuroimme Tuxen-vuoren  (65° 16' S 064° 07' W) suojaan ja menimme maihin. Hanski ja pari muuta kiipesivät korkealle, minä jäin puolimatkaan. Vuori oli lumeton ja rinteillä kasvoi vihreää sammalta. Kivet olivat linnunulosteen liukastamia, mutta kapuaminen kannatti maiseman vuoksi. Joka paikassa näkyi jäätä isoista vuorista merenpinnan peittävään sohjoon, ainoastaan niemenkärjen suojassa ankkuripaikkalla oli vapaata vettä.

Cape Tuxen. Kuva: Jonas Lam.

Pingviinejä oli jostain syystä korkeallakin. Täältä on pitkä matka kalaan.

Vuori oli gentoopingviinien (valkokulmapingviini) ja kihujen asuttama. Nämä kaksi lintulajia ovat aina kimpassa, sillä pingviinipoikaset tarjoavat kihuille yltäkylläisen ruokapöydän. Nytkin maassa lojui useita kuolleita poikasia, joista oli nokkaistu vain pala. (Lisäys myöhemmin: Vernadskyn tutkija kertoi, että pingviininpoikasia on kuollut tänä vuonna paljon johtuen erittäin kylmästä keväästä ja kesästä.)  Gentoopingviinien joukossa oli kaksi Adelie-pingviiniä, meille uusi laji. Illalla jatkoimme jään läpi matkaa kohti Argentiinasaarilla sijaitsevaa Vernadskya.

Adelie- eli jääpingviini (Pygoscelis adeliae)

Olimme ansainneet tuon päivän, sillä kaksi edellistä olivat olleet rankkoja. Tarkoitus oli ollut ankkuroitua Port Lockroyn jälkeen Booth-saarelle, mutta ankkuri ei kolmesta yrityksestä huolimatta pitänyt. Pohja vaikutti olevan puhdasta kalliota. Pelagic Australiksen ankkuri on 70 kilon Rocna 16 mm ketjulla. Ilma oli kurja, tuuli reippaasti ja satoi räntää. Iltapäivä oli jo pitkällä, joten oli siirryttävä kiireesti eteenpäin Pleneau-saaristoon, joka on matala saarten, luotojen ja karikoiden sokkelo Le Mairen lounaispuolella. Ruotsalainen Northern Light talvehti täällä 1991-92 ja myös Merivuokko kävi samassa ankkuripaikassa. Kiinnitimme veneen ankkurin lisäksi köysillä maihin, mikä ei ollut helppoa pimenevässä illassa ja 25 m/s puhaltavassa tuulessa. Seuraavana yönä jouduimme vielä taistelemaan kiinnitysköysien kanssa. Päivät kuluivat lepäillessä.

Ukrainalaiset ostivat entisen brittien Faraday-aseman vuonna 1996.
Asema on nimetty tutkija Vladimir Vernadskyn mukaan.

Huomenna lähdemme Draken salmen yli takaisin pohjoiseen.