maanantai 16. syyskuuta 2013

Santiago de Compostela

Matkasimme bussilla Santiagoon. Se toi kaivattua vaihtelua vene-elämään sekä lepoa tulehtuneelle ranteelleni. Jännetupentulehdus oli tehnyt minusta yksikätisen. Yrittäkääpä leikata leipää tai pestä hampaita "väärällä" kädellä - ei onnistu. Purjehdus vinssauksineen ei tullut kuuloonkaan, enhän saanut edes tukkaa harjattua.

Mutta takaisin Santiagoon. Teimme päiväreissun kuuluisaan vaeltajien kaupunkiin Pueblo del Caramiñalin kylästä. Bussimatka pitkin moottoritietä kesti noin tunnin. Kävelimme vanhassa kaupungissa lukuisten turistien ja pyhiinvaeltajien joukossa ja menimme muiden mukana pyhiinvaeltajien messuun. Se oli ensimmäinen katolinen jumalanpalvelus, jossa olen ollut. Yllättävän paljon yhtäläisyyksiä luterilaiseen. Lähdimme pois jo ehtoollisen aikana, joten suitsutus jäi näkemättä, vaikka olin odottanut sitä. Suitsutusastia oli valtava. Se riippui katosta köyden päässä jonkinlaisesta heilutusmekanismista.
 
Simpukka, Santiagon tunnus, katedraalin seinämässä.

Simpukka katukiveyksessä.

















Nettiyhteys katkesi eilen ja tästä eteenpäin kirjoittamani katosi. Siis uudestaan.
Katedraalin vaeltajamessu.


Vaihtelua päiviin on tuonut muiden purjehtijoiden tapaaminen. Todella hauskaa, että liikkeellä on niin monta suomalaisvenettä. Teimme Pantheran Maijun ja Juhan kanssa treffit Ría de Vigon ensimmäiseen ankkurilahteen, Ensenada de Barraan, joka on nudistiranta ja samalla myös erittäin suosittu ankkuripaikka. Hiekkarannan viereinen niemi on kävelijöille ja maastopyöräilijöille tarkoitettu ulkoilualue, jossa mekin teimme parin tunnin lenkin yhtenä aamuna. Vaatteettomia ei näytä häiritsevän vaatteelliset, ehkä enemmän päinvastoin.

Teimme Barrasta päiväretken kahden merimailin päässä olevalle Isla de Ciesille, joka on suosittu ulkoilualue. Satamaoppaan mukaan Cies ja viereinen Ons-saari ovat luonnonsuojelualueita, joihin tarvitsee ankkurointiluvan, mutta käytännössä niin ei taida olla. Anoimme yli viikko sitten meilitse lupaa, joka ei ole edelleenkään tullut. Kukaan ei kysellyt sen perään. Ankkurissa oli kymmeniä veneitä, suurin osa paikallisia viettämässä viikonloppua. Saari on hieno puineen ja kallioineen, on siellä myös hiekkarantoja. Kipusimme illansuussa majakalle, josta oli upeat näköalat. Ankkuripaikka oli sen verran levoton tuulen ja aallokon vuoksi, että ajoimme yöksi takaisin suojaisaan Barraan.
Isla Cies.

Ankkurilahtien jälkeen oli taas vuorossa marina. Valitsimme edullisen (1,20e/m) Moañan vastapäätä Vigoa. Ihan vierestä pääsee lautalla Galician suurimpaan (300 tuhatta as.) kaupunkiin. Vinkin antoi s/y Sulon kippari Eki, joka on kolunnut näitä seutuja jo kahtena kesänä. Moañassa törmäsimme jälleen Homelessiin. Suomalaiskohtaamisiin pitää vielä lukea kohiseva SSB-radioyhteys Hollannissa olevan s/y Iiriksen  kanssa.

Tämä taitaa jäädä viimeiseksi Espanjan satamaksi, ellemme sitten vielä käy Bayonassa, mutta tiedot huimista marinahinnoista (aisapaikka 47e) eivät houkuttele. Muutenkin taitaa olla aika siirtyä Portugaliin kohta neljän Galicia-viikon jälkeen.
Hanskin ompelutyö nro 2: suihkusuojat vahakankaasta.
Myös kiuas on peitetty. Moañan halpaan hintaan sisältyy
sähkö, vesi ja netti, mutta suihku on kuulemma huono.
Siispä käytimme omaa.




keskiviikko 11. syyskuuta 2013

18 m/s

Vaihtelua elämään (vrt. edellisen päivityksen valitus) saatiin kovan tuulen muodossa. Säätyyppi ei ole muuttunut, mutta ilmeisesti korkeapaineen painekäyrät ovat liikahtaneet lähemmäs toisiaan. Vaikka Finisterre on jo takana, olemme vielä Espanjan lounaiskärjen alueella, missä tuuli voimistuu.
(lähde:  weatheronline.co.uk)

Caramiñaliin ennustettiin 35 solmua (18 m/s) ja sen verran se taitaa puhaltaa, on puhaltanut koko yön ja jatkuu vielä tänään. Olemme tukevasti jahtiklubin laiturissa, joten ei huolta, mutta ujellus ja kallistelu teki yöstä levottoman.
Ajatukset kulkeutuvat Saremaan Koillisväylälle, minne ennustetaan 25 m/s tuulia. Ei ole jahtiklubia siellä.

tiistai 10. syyskuuta 2013

Leppoisia päiviä

Tätä ei pitänyt blogiin laittaa: lokoilu alkaa kyllästyttää. Toiset paiskivat töitä pimenevässä syksyssä ja me täällä Espanjan auringon alla valitamme pitkästymistä. Mutta niin se vaan on, että liian monta leppoisaa aurinkopäivää muuttuu nopeasti arjeksi, johon haluaisi vaihtelua. Sitä on suunniteltu autonvuokrauksen ja patikoinnin muodossa.

Muros, Ria de Muros.
Viiden päivän ankkurissaolon jälkeen menimme Muroksen marinaan kahdeksi yöksi (yht. 41 euroa). Saimme pyykit pestyä ja nettiasioita hoidettua. Calimera oli samassa satamassa ja lähdimme perjantai-iltana Hannan ja Niken kanssa baariin katsomaan Suomi-Espanja fudismatsia. Edellinen ottelu oli espanjalaisten yllätykseksi ja häpeäksi päättynyt tasapeliin. Tällä kertaa Suomi hävisi maailmanmestarille 0-2.
Jalkapalloa katsoi meidän lisäksemme yksi, baarin vakioasiakas.
Muros. Aamun alavedellä sukelletaan simpukoita. Ei ole tehnyt mieli ostaa
tai tilata niitä ravintolassa, kun on nähnyt mistä paikoista simpukoita kerätään.
Muroksesta siirryimme seuraavaan vuonoon, Ria de Arousaan. Riveiran kaupungin edustalta löytyi hieno ankkuripaikka pitkän hiekkarannan edustalta. Ja taas sauna lämpesi.
Riveira, Ría de Arousa.
Verkonpunontaa Riveirassa.
Kulkupeliksi otettiin tällä kertaa kanootti. Se on helppo kantaa vuoroveden ulottumattomiin ja melominen panee veren kiertämään. Camariñaksessa käytimme isoa, kovapohjaista jollaa ja 9 hv moottoria, koska kylä oli aika kaukana. Teimme myös jokimatkan ylävirran kylään. Ison jollan ongelma tuli kuitenkin vastaan, kun halusimme mennä kävelemään mäntymetsikköön kylän vastarannalla. Vesi oli nousussa eikä jollalle löytynyt sopivaa kiinnityspaikkaa. Jäi retki tekemättä. Pienen jollan olisi jaksanut kantaa ylös hiekalle.

Täälläkin on syksyn tuntu, öisin on viileää. Eilen aamulla ennätys: sisällä veneessä vain 15 astetta. Aurinko lämmittää nopeasti ja päivälämpötila on puolestaan veneessä mukavan viileä, noin 23 astetta. Vesi on kylmää, 13-15 C astetta.



Teimme tiistaiksi treffit Puebla del Caramiñaliin (Ria de Arousa) hollantilaisen Anna Carolinen pariskunnan kanssa. Tapasimme heidät Kaledonian kanavalla ja ohimennen La Coruñassa.

keskiviikko 4. syyskuuta 2013

Metsäpalo

Cormen kalastajakylä ja sen suojaisa satama olisivat olleet pidemmänkin vierailun väärti, mutta yöllä alkoi savu haista ja kukkulan takana loimottaa. Oli syttynyt metsäpalo. Koko lahti oli savun peitossa, sen minkä yön pimeydessä pystyi näkemään.

Mietimme paikan vaihtoa, mutta ankkurilahti oli pieni ja tuuli aika navakasti, joten päätimme katsoa aamulla tilannetta. Mietitytti, kuinka tiukkaan savun haju tarttuu veneeseen. Aamuvalossa näimme, että veneen kansi oli pientä tuhkahippua täynnä, lisäksi suola oli liimannut tuhkaa kaikille tuulen puolella oleville pinnoille antenneista kaiteisiin. Lähellä oleva tulipesäke oli sammunut, mutta kauempaa nousi valtava savupilvi, joka näytti jatkuvan merelle saakka. Nostimme ankkurin ja lähdimme etsimään raikasta ilmaa.
Cormen kalastajakylä. Satamalahdessa kasvatetaan sinisimpukoita (kelluvat
ponttoonit möykkyineen). Kerrostalo oli yleisin asumismuoto.

Pian lahden yllä kaarteli kaksi isoa keltaista lentokonetta, jotka kävivät meren pinnassa ja nousivat heti ilmaan. Ne olivat sammutuskoneita, jotka ottivat veden merestä. Koneet hävisivät savuverhon taakse ja tulivat hetken päästä taas tankkaamaan meren pinnasta lisää vettä. Täytyy olla tarkka pilotti. Tätä jatkui niin kauna kuin pystyimme näkemään. Saimme Suomesta kuulla uutisia, että Portugalissa on ollut tuhansien hehtaarien metsäpalot. Lisäys myöhemmin: s/y Katariina näki sammutuskoneita Ribeirassa.
Sammutuskone ottaa veden vauhdissa  meren pinnasta.
Paikallislehden uutinen tulipalosta: vuoden pahin palo.
Metsää paloi lähes sata hehtaaria.

 

Seilasimme 20 merimailia Camariñaksen riakseen (jokisuistoon) ja ankkuroiduimme hiekkarannan eteen. Edelleen tuuli aika navakasti, mutta lahdella ei ollut lainkaan aallokkoa ja ankkuri piti erinomaisesti matalassa tasaisessa hiekkapohjassa. Söimme lounaan ja joimme pullon cavaa, sitten olikin ihana painua pitkille päiväunille. Savuyönä ei tullut nukuttua kovin hyvin.

Ría Camariñas on viehättävä, aivan kuten opaskirja kuvailee. Kylän edessä on marina, mutta olimme mieluummin omassa rauhassa ankkurissa. Päivisin on juuri sopivan lämmin ja öisin sopivan viileää nukkumiseen. Merivesi on täällä Atlantin länsirannikolla vain 13-14 C, joten uiminen ei houkuttele - upeista valkoisista hiekkarannoista huolimatta. Saunasta (!) tarkenee mennä veteen, ja sauna on lämmennyt jo kahdesti, Cormessa lauantaina ja eilen tiistaina täällä Camariñassa.

Navakan tuulen jälkeen on ollut kolme täysin tyyntä päivää, mikä on sopinut meille hyvin: voi olla hyvällä omatunnolla paikoillaan ja tutustua ympäristöön. Ankkurilahteen on vähitellen tullut muitakin veneitä, ensimmäisen yön olimme jostain syystä aivan yksin. Satamassa kävivät s/y Homeless ja s/y Calimera.

Huomenna jatkamme matkaa noin 40 merimailin päähän Ría de Murokseen.

Oho, unohdin ladata kuvat tikulle! Istun pursiseuran kahvilassa, jossa on wlan. Otin vain pienen koneen mukaan. Tällaista se on nykyään, aina jotain unohtuu!
Perjantaina Muroksessa: kuvat lisätty.

perjantai 30. elokuuta 2013

Sosiaalista kaupunkielämää

Olemme nauttineet. Lämmöstä, auringosta, espanjalaisesta kulttuurista, kaupungista sekä hyvästä seurasta. Kävimme aamukävelyllä Marina Coruñassa ja pongasimme kaksi Suomen lippua. Sen jälkeen seurustelu on ollut tiivistä s/y Afroditen (Dufour 455) Marja-Liisan ja Markun sekä s/y Homelessin (Allegro 27) Mikon ja Johannan kanssa.

Huomenna matka jatkuu. Edessä on kokonaista 35 mpk Cormen ankkurilahteen. Espanjan luoteisnurkka vaikuttaa kiinnostavalta purjehdusalueelta lukuisine jokisuineen (rias), lahtineen ja pikkukylineen. Ajatuksena on viettää alueella joitakin viikkoja.

La Coruñan kaupunkikuvaa nähtynä Hercules-majakasta.
Rooman vallan aikana rakennettu Hercules-majakka on edelleen toiminnassa.

tiistai 27. elokuuta 2013

La Coruña

Vau, mikä purjehdus! 537 meripeninkulmaa, 3 vuorokautta ja 10 tuntia. Keskivauhti (satamasta satamaan) 6,5 solmua. Vuorokausimatkat muutaman mailin yli 150 mpk, parhaana 164 mpk. Ja yhtenä päivänä porhallettiin 12 tunnissa 95 mpk!

Tuuli oli ensin lännestä, sitten pohjoisesta noin 10-15 m/s, aallokko samasta suunnasta, ei mitään jättiläismäistä. Iso enimmän ajan kakkosreivissä, genua reivattu, joskus auki kokonaan. Välillä fokka pelissä.

Ajoitus osui nappiin myös kuun osalta: lähes täysikuu nousi kun aurinko laski, joten oli hämärää kuin pohjoisen kesäyönä. Näki purjeet ja aallot hyvin. Varsinkin ensimmäinen yö oli lähes pilvetön ja upea. Delfiinit seurasivat Mantaa koko yön, tekivät pimeässä huimia ilmahyppyjä.

Kolmen tunnin vahtivuorot toimivat hyvin, saimme levättyä kumpikin riittävästi. Odotettavissa ollut lievä meritautini meni odotetusti pian ohi ja pystyin lukemaan kirjaa ja kokkaamaan.

Olemme Marina Nauticossa, siinä pienemmässä ja lähempänä keskustaa olevassa. Saavuimme siis eilen maanantaina 19.30 paikallista aikaa. Vastaanotto oli hyvin ystävällinen. Pääsimme suihkuun ja istuimme vielä hetken pimenevässä yössä nauttien hieman punaviiniä, oliiveja, salamia ja keksejä. Sen jälkeen oli ihana painua puhtaiden lakanoiden väliin nukkumaan pitkä ja keikkumaton yöuni.

Onpa mukava olla kaupungissa pitkästä aikaa!

Lisää myöhemmin.

maanantai 19. elokuuta 2013

Viikko vielä

Vene on nyt lähtökunnossa, Hanski on tehnyt huoltohommia ja minä olen täydentänyt ruokavarastoa - en ylenmäärin, koska edullisemman hintatason maahan ollaan menossa. Tankkasimme dieseliä ja hinta oli tähän mennessä edullisin, euron litra. Auto tuli laiturille, täällä Dinglessä ei ole venejakelupistettä, vaikka kalapaatteja ja muita paatteja riittää.

Ensimmäinen suunnitelma alkuviikon lähdöstä siirtyi, sillä sääikkuna on kaponen, kaksi matalaa vastatuulineen tulee peräkanaa. Mutta perjantain-lauantain paikkeilla näyttää siltä, että saamme korkeapaineen myötäiset reunatuulet. Lähdemme kuitenkin tänään Dinglestä. Vaikka laiturissa oleminen on ollut helppoa, voisi sanoa luksusta, alkaa 24 euron vuorokausimaksun raksutus hirvittää.

Sääfaksin ennuste perjantain ja lauantain väliselle yölle.
Korkeapaine tuo ennusteen mukaan useaksi päiväksi pohjoisen
puoleisia tuulia - toivotaan että se pitää kutinsa!