Siipikalvo

Yksi syy Suomeen tulolleni oli tarve käydä silmälääkärillä. Oikean silmäni nurkkaan oli vähitellen muodostunut kirkkaanvalkoinen pallura ja verisuonet näkyivät selvästi. Silmä ei kutissut eikä ollut kipeä, mutta muutos huolestutti. La Coruñassa kävin terveyskeskuksessa ja sain lisäksi meilitse valokuvan perusteella diagnoosin Suomesta. Maanantaina silmälääkäri sitten vahvisti diagnoosin: siipikalvo (pterygium).

Kolmas syyskuuta. Kasvu on onneksi pysähtynyt juuri iiriksen reunaan.

Siipikalvon nimi tulee kasvannaisen siipimäisestä muodosta. Kasvannainen on sidekalvoa eli samaa, mitä on silmän "valkuaisessa". Siipikalvo on periaatteessa vaaraton, mutta jos se kasvaa sarveiskalvon (iiriksen) päälle ja alkaa haitata näköä, on leikkaus − kuoriminen − paikallaan. Siipikalvo kasvaa helposti takaisin, joten kuorimisen sijaan on yritettävä estää sen laajeneminen.

Siipikalvon aiheuttajia ovat UV-säteily ja kuivuus. Terveyskirjaston sanoin: "Pitkäaikainen vuosia kestävä työskentely pölyisissä ja kuivissa olosuhteissa lisää riskiä saada siipikalvo. Runsas ultraviolettisäteilylle altistuminen lisää myös siipikalvon esiintymistä."
UV-säteilylle olen altistunut normaalia enemmän ainakin purjehdusten aikana ja ehkä joku entisen elämäni toimistoista oli pölyinen, kuivia ne ainakin olivat.
Sain jo heti La Coruñassa ohjeet käyttää aurinkolaseja ja kosteuttavia silmätippoja. Vaikka siipikalvo ei katoa kun se on kerran muodostunut, minulle kävi onneksi niin. Silmänurkka ei enää punoita ja pallura on kadonnut. Jäljellä on litteä siipi. Tai useampi, sillä lääkäri havaitsi kummankin silmän sisä- ja ulkonurkassa kasvannaisia.

Auringon ultraviolettisäteily on haitallista; sillähän voi vaikka desinfioida vettä eli tappaa baketeereja. Ihosyövän vaara tiedostetaan ehkä parhaiten, mutta UV-säteily voi aiheuttaa myös harmaakaihia.

Otsonikerros ja paksu pilvikerros vaimentavat säteilyä. UV-säteilyn määrä ilmoitetaan indeksillä välillä 0−20. Tropiikissa eletään yli kympissä läpi vuoden, Suomessa ei talvella ole säteilyä lähes ollenkaan. Portugalissa indeksi on nyt noin kuuden paikkeilla. Korkein UV-arvo (20) on mitattu Andeilla Argentiinassa. Ei parane tehdä vuoristoretkeä Argentiinassa.

Minun silmäni ärtyivät alkumatkasta, Norjassa ja Irlannissa, jossa oli pilvistä melkein koko ajan. Sen vuoksi en käyttänyt aurinkolaseja. Olisi ollut syytä suojata silmät pilvistä huolimatta.

Ilmatieteen laitoksella on hyvä UV-indeksikartta.

26. elokuuta näytti tältä, nyt paremmalta. Mutta haitta on elinikäinen, ja
aurinkolaseja on syytä pitää pilviselläkin säällä.