Vene ylös

Työntäyteinen viikko takana. Saavuin maanantaina helteisestä Suomesta kymmeneen asteeseen ja sateeseen, mutta onneksi sää muuttui myös Tromssassa aurinkoiseksi, sillä edessä odotti ylösnosto ja pohjan maalaus.

Sitä ennen oli kuitenkin sijoitettava valtava tavaramäärä paikoilleen. Hanski oli kaksi kertaa tuonut pakettiautollisen tavaraa, joka odotti laukuissa ja väärissä paikoissa stuuvaamista. Hanskin aika veneellä oli kulunut viimesyksyisen myrskyn vaurioiden korjaamiseen ja normaaleihin kevätpuuhiin, kuten purjeiden laittamiseen paikoilleen. Työnjako sopi minulle mainiosti. Sitä paitsi viihdyin veneen sisällä viileässä paremmin kuin kovassa auringonpaisteessa.

Keskiviikkona Manta nousi lukkinosturilla kuiville. Pohja oli hyvässä kunnossa, olihan viime maalauksesta vain vuosi. Sen sijaan sinkit olivat kuluneet, potkurin sinkki kokonaan kadonnut. Hanski vaihtoi kiinteälapaisen potkurin takaisin J-Propiin. (Kiinteälapainen oli otettu käyttöön Huippuvuorten reissun ajaksi.) Myrskyn teloma uimataso suoristettiin ja parraslista korjattiin. Toukokuussa oli maalattu naarmuuntunt kylki sekä oiottu kaiteet.

Nostimme vesilinjaa - kolmannen kerran! Nyt pohjaväri näkyy vedessäkin. Nosturissa ei ollut vaakaa, mutta arviolta Manta painaa tässä tuhdissa reissukunnossa noin 14 tonnia.

Alunperin vesilinja oli noin parikymmentä senttiä alempana!

Ennen kuin pääsemme lähtemään kohti etelää on vielä tutkittava autopilotissa ilmennyttä ongelmaa. Pilotin tietokone on uusi eikä se ensimmäisellä kerralla suostunut asentumaan oikein. Samanlaista salapoliisityötä tehtiin jo parin päivän aikana plotterille ja datamittareille, varsinkin tuulimittari on oikkuillut lähes aina. Tietokoneista ei siis pääse eroon edes veneessä.

Autopilotin johtojen tarkistus

Puhelin vai meili?

Olemme Kanarialle saakka suhteellisen edullisen gsm-hinnan alueella, joten paras yhteydenpitoväline on luultavasti puhelin, varsinkin tekstiviesti. Kummankin puhelinnumerot ovat toiminnassa. Sähköposti (manta ättä manta piste fi) tavoittaa silloin kun satamassa on wlan tai muuten saamme yhteyden langattomaan laajakaistaan. Norjassa meillä toimii Soneran mokkula. Portugalissa ja Kanarialla hankimme ehkä paikallisen SIM-kortin mokkulaan, kun kummassakin paikassa ollaan pitkään.

Satelliittipuhelin ei ole toiminnassa. Meiltä jäi peräti 450 minuuttia viime kesältä käyttämättä, mutta minuuttien lisäksi olisi pitänyt ostaa voimassaoloaikaa. Vuosi maksaisi lähes tuhat euroa! Siis pelkkää voimassaoloaaikaa, ei puheaikaa tai dataa. Mieluummin menetimme minuutit. Otamme satelliittipuhelimen käyttöön vasta kun lähdemme Kanarialta.

Tietoliikenne hallitsee kuten kuvasta näkyy: kämppä on nyt tyhjä ja tämä on viimeinen päivitys kodin kiinteästä laajakaistasta.

Vakuutus ja raha-asiat

Vuonna 2001 valtamerivakuutus oli hankalampi saada ja se oli kalliimpi kuin vuonna 2013. Tai ainakin niin muistan. Vuosien 2001-05 purjehdusta varten otimme (tai paremminkin saimme) vakuutuksen Pantaeniukselta, muita vaihtoehtoja ei ollut. En muista markkamäärää Atlantin alueelle, mutta Tyynellemerelle siirryttäessä maksu nousi summaan, jota emme halunneet maksaa. Kolme vuotta seilasimme tuurilla.

Nyt on vaihtoehtoja: pyysimme tarjouksen Pantaeniukselta, Yachtpoolilta sekä yritykseltä nimeltä Hamburger Yacht Versicherung. Hinnat vaihtelivat, samoin kattavuus (voimassaolo eri merialueilla). Hampurin yhtiö oli kattavin, mutta myös kallein.
Meille paras sopimus syntyi Yachtpoolin kanssa. Mantalla on kaskovakuutus Skotlannista Chileen saakka, tosin tietyin aika- ja reittirajoituksin. 50:nnen eteläisen leveyspiirin eteläpuolella saa purjehtia vain lokakuusta kesäkuuhun eli etelän kesällä. Vakuutus ei ole voimassa eteläisen Atlantin joka kolkassa, mutta sehän riittää, että se on voimassa suunnitellulla reitillä.
Entä sitten hinta? Vuosimaksu on 700 euroa enemmän kuin normaali venevakuutuksemme Suomessa. Ei paha! Vaikka en muista Pantaeniuksen vuoden 2001 hintaa, luulen että hintataso on laskenut, luultavasti veneiden lisääntymisen myötä. Lisäys 25.5.: löysin Pantaeniuksen vakuutussopimuksen vuodelta 2002 ja vuosihinta oli 36 000 tanskankruunua. Laskin, että se on noin 5500 euroa nykyrahaan muutettuna.

Vakuutushakemuksissa oli olennaisinta veneen arvo, ei sen ikä tai kunto. Kaskovakuutuksen lisäksi otimme ns. kolmannen osapuolen eli vahinkovastuuvakuutuksen. Vähintään se kannattaa olla, hinnat vaihtelevat sadasta eurosta pariin sataan euroon vuodessa eri yhtiöillä.

Toinen monia kiinnostava kysymys on raha: millä summalla aiomme pärjätä? Viimeksi meiltä kului noin 15 000 euroa vuodessa eli reilu tonni kuussa. Nyt budjetti on laskettu muilta purjehtijoilta saatujen tietojen mukaan noin pariin tonniin kuussa eli vuodessa 24 000 euroa. Se saadaan kasaan vuokratuloilla ja lehtijutuilla. Säästössä on vararahaa.

Pakkaus

Aloitin tavaroiden sortteeraamisen jo viikkoja sitten - onneksi. Muutto veneeseen on työläämpi kuin tavallinen muutto, jossa kamat lyödään laatikoihin ja kuljetetaan paikasta toiseen. Meidän täytyy punnita jokaisen tavaran kohdalla mihin se kuuluu.

Lisäksi on muistettava - tai kirjoitettava muistiin - missä mitäkin on. Jos tulemme talvella käymään Suomessa, pitää löytää talvivaatteet. Olemme vuokranneet entisen lämmönjakohuoneen varastoksi ja sinne mahtuu kaikki kaksion tavarat, muutamia huonekaluja lukuunottamatta. Ne menevät uuteen kotiin tai lainaan.

Viikonloppuna tyhjennämme asunnon ja muutamme Hanskin veljen veneeseen. Manta kun on kaukana. Hanski lähtee Norjaan toukokuun viimeisellä viikolla, minä kesäkuun ensimmäisellä.

Tavaroiden pakkaamisen lomassa on hoidettu miljoona käytännön asiaa osoitteenmuutoksista pankkiasioihin, lääkärintarkastuksista vakuutuksiin. Ei lähtökuumetta mutta pieni lähtöstressi nostaa välillä päätään ja saa pinnan tiukalle. Kaikki on kuitenkin hallinnassa ja mieli hyvä. Ystäviäkin ehtii vielä tavata.

Kronstadt

Venäjä avautuu purjehtijoille jatkuvasti lisää. Kronstadtiin on perustettu vierasvenesatama Fort Konstantin, jonka yhteydessä toimii tulli ja rajavartiolaitos. Enää ei tarvitse käydä Pietarissa hoitamassa muodollisuuksia, mikäli haluaa tutustua tuohon Unescon maailmanperintölistallakin olevaan linnoitussaareen.

Avajaisjuhlallisuuksiin (Venäjän kulttuuriin viime vuonna kurkistaneena arvelen, että avajaiset ovat mahtipontiset) pääsee osallistumaan ja vieläpä omalla veneellä.

Veijo Parviainen (Kotka Sailing) järjestää Kronstadtiin eskaaderin 22.-24.5.2013.

Mukaan mahtuu 10 venettä ilmoittautumisjärjestyksessä. Osallistumismaksua ei ole, jokainen anoo itse viisuminsa ja hoitaa omat kulunsa. Lähtö Kotkan Haapasaaresta keskiviikkona 22.5. kello 14.00.
Lisätiedot ja ilmoittautumiset veijo.parviainen(at)kyamk.fi, puh. 044 702 8512.

Aihe ei Chileen liity, mutta viime kesän matka halki Venäjän oli kiinnostava ja jotain erilaista, että suosittelen kaikille veneilyä Venäjällä.

Kartat

Valmistelut ottavat vauhtia ja tekevät lähdön konkreettiseksi. Kodin pakkaus varastoon on alkanut. Jokainen eteen tuleva tavara ja vaate herättää kysymyksen: mukaan, varastoon vai kierrätyskeskukseen? Lukuisia pieniä asioita hoidetaan päivittäin.
Isoja asioita on ollut puuttuvien karttojen ja purjehdusoppaiden hankinta. John Nurminen Marinelta ostettiin Reeds 2013, Admiraltyn List of radio signals ja pari Imrayn/RCC:n (Royal Cruising Club) purjehdusopasta, Atlantic Spain and Portugal sekä Atlantic Islands.
Saimme lainaksi pinon merikortteja reittimme varrelta. Ne käytiin läpi ja reilu 60 vietiin kopioitavaksi. Kiitos Raumalle! Vastavuoroisesti oli hauska, että omat Huippuvuorten karttamme tulivat tarpeeseen s/y Ruffelle, joka lähtee kesällä pohjoiseen.

Matkajännitys nousi, kun sai eteensä Magellansalmen merikortin!

 Lopuksi pari lohdutuskuvaa keväästä haikaileville: Tromssassa oli vielä kaksi viikkoa sitten tällaista!

Mentiin tekemään kevätkunnostusta pääsiäisenä.

Reitin muutos

Mainitsinko jotain suunnitelmien joustavuudesta...!? Reittisuunnitelma muuttui siten, että Chileen mennään Atlantin puolelta. Kap Verdeltä suunnataan Brasiliaan tai Uruguayhin, josta etelän kevään koittaessa Argentiinaan ja Chileen.

Kiireet ovat estäneet blogin ulkoasun hienosäädön. Jossain vaiheessa tulee näyttämään kivemmalta, nythän tämä on ihan kökkö. (Lisäys 9.4.: jotain sain tänään aikaan.)

Perjantaina ilmestyi Matkapurjehtijan opas, ensimmäinen suomalainen matkapurjehduskäsikirja. Sain monelta purjehtijalta vinkkejä ja tarinoita, joten kirja ei sisällä pelkkää kirjaviisautta vaan aitoja kokemuksia. Kiitos kaikille!

Ohjehinta on 33 euroa, mutta huhtikuun ajan kirjan saa todella edullisesti, 26 eurolla Akateemisen kanta-asiakastarjouksena. Opasta myyvät kirjakaupat sekä ainakin John Nurminen Marine.