Vuonna 2001 valtamerivakuutus oli hankalampi saada ja se oli kalliimpi kuin vuonna 2013. Tai ainakin niin muistan. Vuosien 2001-05 purjehdusta varten otimme (tai paremminkin saimme) vakuutuksen Pantaeniukselta, muita vaihtoehtoja ei ollut. En muista markkamäärää Atlantin alueelle, mutta Tyynellemerelle siirryttäessä maksu nousi summaan, jota emme halunneet maksaa. Kolme vuotta seilasimme tuurilla.
Nyt on vaihtoehtoja: pyysimme tarjouksen Pantaeniukselta, Yachtpoolilta sekä yritykseltä nimeltä Hamburger Yacht Versicherung. Hinnat vaihtelivat, samoin kattavuus (voimassaolo eri merialueilla). Hampurin yhtiö oli kattavin, mutta myös kallein.
Meille paras sopimus syntyi Yachtpoolin kanssa. Mantalla on kaskovakuutus Skotlannista Chileen saakka, tosin tietyin aika- ja reittirajoituksin. 50:nnen eteläisen leveyspiirin eteläpuolella saa purjehtia vain lokakuusta kesäkuuhun eli etelän kesällä. Vakuutus ei ole voimassa eteläisen Atlantin joka kolkassa, mutta sehän riittää, että se on voimassa suunnitellulla reitillä.
Entä sitten hinta? Vuosimaksu on 700 euroa enemmän kuin normaali venevakuutuksemme Suomessa. Ei paha! Vaikka en muista Pantaeniuksen vuoden 2001 hintaa, luulen että hintataso on laskenut, luultavasti veneiden lisääntymisen myötä. Lisäys 25.5.: löysin Pantaeniuksen vakuutussopimuksen vuodelta 2002 ja vuosihinta oli 36 000 tanskankruunua. Laskin, että se on noin 5500 euroa nykyrahaan muutettuna.
Vakuutushakemuksissa oli olennaisinta veneen arvo, ei sen ikä tai kunto. Kaskovakuutuksen lisäksi otimme ns. kolmannen osapuolen eli vahinkovastuuvakuutuksen. Vähintään se kannattaa olla, hinnat vaihtelevat sadasta eurosta pariin sataan euroon vuodessa eri yhtiöillä.
Toinen monia kiinnostava kysymys on raha: millä summalla aiomme pärjätä? Viimeksi meiltä kului noin 15 000 euroa vuodessa eli reilu tonni kuussa. Nyt budjetti on laskettu muilta purjehtijoilta saatujen tietojen mukaan noin pariin tonniin kuussa eli vuodessa 24 000 euroa. Se saadaan kasaan vuokratuloilla ja lehtijutuilla. Säästössä on vararahaa.
Nyt on vaihtoehtoja: pyysimme tarjouksen Pantaeniukselta, Yachtpoolilta sekä yritykseltä nimeltä Hamburger Yacht Versicherung. Hinnat vaihtelivat, samoin kattavuus (voimassaolo eri merialueilla). Hampurin yhtiö oli kattavin, mutta myös kallein.
Meille paras sopimus syntyi Yachtpoolin kanssa. Mantalla on kaskovakuutus Skotlannista Chileen saakka, tosin tietyin aika- ja reittirajoituksin. 50:nnen eteläisen leveyspiirin eteläpuolella saa purjehtia vain lokakuusta kesäkuuhun eli etelän kesällä. Vakuutus ei ole voimassa eteläisen Atlantin joka kolkassa, mutta sehän riittää, että se on voimassa suunnitellulla reitillä.
Entä sitten hinta? Vuosimaksu on 700 euroa enemmän kuin normaali venevakuutuksemme Suomessa. Ei paha! Vaikka en muista Pantaeniuksen vuoden 2001 hintaa, luulen että hintataso on laskenut, luultavasti veneiden lisääntymisen myötä. Lisäys 25.5.: löysin Pantaeniuksen vakuutussopimuksen vuodelta 2002 ja vuosihinta oli 36 000 tanskankruunua. Laskin, että se on noin 5500 euroa nykyrahaan muutettuna.
Vakuutushakemuksissa oli olennaisinta veneen arvo, ei sen ikä tai kunto. Kaskovakuutuksen lisäksi otimme ns. kolmannen osapuolen eli vahinkovastuuvakuutuksen. Vähintään se kannattaa olla, hinnat vaihtelevat sadasta eurosta pariin sataan euroon vuodessa eri yhtiöillä.
Toinen monia kiinnostava kysymys on raha: millä summalla aiomme pärjätä? Viimeksi meiltä kului noin 15 000 euroa vuodessa eli reilu tonni kuussa. Nyt budjetti on laskettu muilta purjehtijoilta saatujen tietojen mukaan noin pariin tonniin kuussa eli vuodessa 24 000 euroa. Se saadaan kasaan vuokratuloilla ja lehtijutuilla. Säästössä on vararahaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti